Usein kysyttyä

Olemme koonneet yhteen muutamia yleisimpiä kysymyksiä sekä niiden vastauksia muun muassa oikeudenkäyntikuluista, käsittelyiden kestoista sekä muista lakipalveluista.

Mistä oikeudenkäyntikulut muodostuvat, kuka ne maksaa ja mistä kuluja voidaan kattaa?

Mistä oikeudenkäyntikulut muodostuvat?

Oikeudenkäyntikulut muodostuvat asianosaisten lakimiesavustajien palkkioista ja tuomioistuimen mahdollisesti perimistä käsittelymaksuista Pääsääntöisesti oikeudenkäyntikuluja vaaditaan vastapuolen maksettavaksi päävaatimuksen yhteydessä.

Kuka ne maksaa?

Pääsääntöisesti asian hävinnyt asianosainen korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut asiassa joko kokonaan tai osittain. Kulut voivat joissain tapauksissa mennä myös niin sanotusti ”kuittiin” eli kumpikin asianosainen vastaa omista kuluistaan. Näin on usein silloin, jos asiassa esitetyt vaatimukset eivät menestykään kokonaisuudessaan.

Mistä kuluja voidaan kattaa?

Omat oikeudenkäyntikulut tulevat ensisijaisesti katetuksi oikeusturvavakuutuksesta, joka pääsääntöisesti on kotivakuutuksiin sisällytetty. Toissijaisesti oikeudenkäyntikulut voidaan kattaa joko kokonaan tai osittain valtion oikeusavulla, puhutaan myös maksuttomasta oikeudenkäynnistä. Näin silloin, kun vakuutusta ei ole käytettävissä ja asianosainen on vähävarainen. Rikoksen uhrin oikeudenkäyntikulut voivat tulla korvatuksi myös valtiokonttorin suorittamana.

Mikäli olet joutunut seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi, sinulla on varallisuudestasi riippumatta oikeus valtion varoista korvattavaan oikeudenkäyntiavustajaan jo rikosilmoituksen tekovaiheesta asti aina oikeudenkäynnin päättymiseen saakka.

Vakuutus tai oikeusapu ei kuitenkaan kata vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, mikäli sinut velvoitetaan suorittamaan kuluja vastapuolelle.

Kuinka kauan asian käsittely viranomaisissa kestää? Mitä vaiheita asian käsittelyyn kuuluu?

RIKOSASIAT

Rikosasian käsittely alkaa viranomaisen suorittamasta esitutkinnasta, minkä jälkeen se etenee syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyttäjä päättää nostaa syytteen, asia siirtyy käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Asia voidaan käräjäoikeudessa käsitellä joko kirjallisessa menettelyssä tai suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosasian haaste on aina annettava henkilökohtaisesti tiedoksi rikosasian vastaajalle (syytetylle) ennen asian käsittelyä ja ratkaisemista. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisuista voi aina valittaa.

Koko prosessin läpikäynti voi asian laadusta ja laajuudesta riippuen kestää muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen (muutoksenhaku mukaan luettuna).

MUUT TUOMIOISTUIMISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Oikeudenkäynti

Käräjäoikeudessa käsiteltävät muut asiat, kuten hakemusasiat, huoltajuuskiistat ja muut riita-asiat, tulevat vireille asianosaisen hakemuksesta tai kanteella. Asia annetaan tiedoksi vastapuolelle, jolla on oikeus antaa oma lausuma tai vastaus asiaan. Tämän jälkeen on yleensä valmisteluistunto, missä kartoitetaan vaatimukset, perusteet ja todistelu. Lopuksi pidetään pääkäsittely, missä asiassa nimetty todistelu otetaan erikseen vastaan. Riippuen asian laadusta tai laajuudesta, voi käsittely kestää muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen, mikäli asiassa haetaan muutosta ylemmältä tuomioistuimelta.

Sovittelumenettely

Vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona oikeudenkäynnin vaihtoehtona on sovittelumenettely, joka tulee vireille hakemuksesta. Myös vireillä oleva riita-asia voidaan siirtää sovitteluun. Sovittelu voidaan yleensä järjestää jo pian vastapuolen lausuman antamisen jälkeen ja usein asiassa saavutetaan sovinto sovitteluistunnossa saman päivän aikana.

Huostaanottoasia hallinto-oikeudessa

Huostaanottoasia tulee hallinto-oikeuteen vireille lastensuojeluviranomaisen hakemuksesta. Hakemus annetaan tiedoksi asianosaisille ja heillä on oikeus antaa siihen selitys eli lausuma. tämän jälkeen huostaanottoasiassa järjestetään suullinen kuuleminen. Yleensä tämän jälkeen asia on valmis ratkaistavaksi ja hallinto-oikeus toimittaa ratkaisunsa asianosaisille kirjattuna kirjeenä myöhemmin.

Asian käsittelyn kesto hallinto-oikeudessa riippuu asian laadusta ja laajuudesta ollen yleensä noin vuoden kestävä.

Kenet voin valita avustamaan minua? Jos saan oikeusapua, voinko silti valita haluamani avustajan?

Tuomioistuimessa oikeudenkäyntiavustajana voi pääsääntöisesti toimia vain luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, asianajaja ja julkinen oikeusavustaja.

Asiakkaalla itsellään on oikeus valita avustajakseen näistä haluamansa avustaja. Vaikka olisit oikeutettu valtion oikeusapuun, on sinulla aina oikeus valita avustajaksi haluamasi luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai asianajaja. Myös vakuutusyhtiöt sallivat vapaasti valita asiakkaan haluaman avustajan.

Miten lähestymiskieltoa haetaan ja kuinka nopeasti sen voi saada?

Milloin lähestymiskielto on tarpeen?

Useimmiten lähestymiskielto on tarpeen henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen jo tapahduttua ja/tai uhan siitä ollessa edelleen olemassa sekä tapauksissa, joissa entinen puoliso, asuin- tai seurustelukumppani taikka muu henkilö häiritsee yhteydenotoin tai vierailuyrityksin sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai käyttää väkivaltaa häntä kohtaan.

Mistä ja miten sitä haetaan?

Lähestymiskieltoa haetaan kieltoa suojattavan henkilön kotipaikan käräjäoikeudesta. Se laitetaan vireille hakemuksella, joka yleensä on kirjallinen. Lähestymiskiellon voi väliaikaisena määrätä myös poliisi mutta myös poliisin määräämät lähestymiskiellot tulee tuomioistuimen käsitellä.

Kuinka nopeasti sen voi saada?

Lähestymiskieltoasiat käsitellään kiireellisenä. Käräjäoikeus määrää suullisen pääkäsittelypäivän, jonne hakija kutsutaan henkilökohtaisesti. Se, jota vastaan kieltoa pyydetään, voi halutessaan saapua paikalle eli poissaolo ei estä asian käsittelyä. Yleensä käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisun joko istunnon päätteeksi tai jonkin ajan päästä sen jälkeen.

Lähestymiskiellon rikkominen on rikos, josta voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.